Seminaarikuulumisia 13.2.

Hyvässä Osuuskauppahengessä
vapaan kansalaistoiminnan synergiaa
OSALLISUUS-SEMINAARI ”Vantaan omistajille”

Valtuustosali oli täynnä Asukaspalvelu- ja Vapaa-ajanlautakuntien, aluetoimikuntien ja Svenska kommitteén, kaupunginvaltuuston ja –hallituksen jäsenien sekä osallisuustyötä tekevien virkamiehien ynnä muiden kutsuttujen yhteisessä seminaarissa 13.2.
Seminaarilla haluttiin käynnistää keskustelu ja työ kuinka löydetään uusi vantaalainen osallisuusfoorumi vuoden 2008 aikana. Mottona on kaupunginvaltuuston kirjaama sitova tavoite ”Alueellisen työn toimintamallia uudistetaan ja osallisuutta vahvistetaan”. Tämä seminaari oli järjestyksessä kolmas asukaspalvelulautakunnan ja aluetoimikuntien aluetoimintaa käsittelevä seminaari.

Vantaa on ollut edelläkävijä osallistumisen mahdollistajana alueellisessa toiminnassa: ensimmäiset kehittämistoimikunnat perustettiin jo 1993! Niiden tehtävä oli seurata ja arvioida toiminta-alueensa yhdyskuntarakenteen, väestön elinehtojen ja palvelujen tilaa, antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä alueen kehittämiseksi. Vuonna 2000 organisaation nimeksi tuli aluetoimikunta.
Jäsenten valinnat ovat olleet sekä järjestöpohjaisia että poliittisia henkilövalintoja; nyt on aika analysoida valintamuotojen vahvuudet/heikkoudet.

Aluetoimikunnat olivat kiinteä osa sosiaali- ja terveystoimen alueellisessa organisaatiossa (oma aluejohtaja mm.), joka kuitenkin v. 2006 lopussa purettiin. Tässä heikentävässä muutoksessa hävisi toimikunnan työstä oleellisin osa, eli alueellinen asiantuntijuus. 2008 alusta oltiin – taas – uudessa tilanteessa: vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialat yhdistettiin, syntyi uusi toimintaympäristö osallisuudelle ja alueelliselle toiminnalle.

Kuntalaisten vaikuttamishalu kohdistuu yhä enemmän omaan elämänlaatuun ja välittömään asuinympäristöön ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Mikä on vantaalaisen omin alue, jos hän asuu Länsimäessä, käy kaupassa Itäkeskuksessa, töissä Espoossa ja harrastuksissa Tikkurilassa? Uusi haaste onkin: Voidaanko vaikuttamisalue enää määrittää perinteisellä läheisyys-periaatteella? Pääkaupunkiseudun yhteistyö vahvistuu koko ajan, päätöksenteko tapahtuu yhä suuremmissa yksiköissä yhä kauempana kuntalaisista. Tasapainon säilyttämiseksi pääkaupunkiseudun yhteishallinnon kanssa tasatahtiin on vahvistettava lähidemokratiaa – kuntalaisten on voitava aidosti vaikuttaa asioihin.

Yleiskeskustelussa todettiin yksimielisesti, että aluetoimikunta-mallia ja sen sisältöä voi kehittää, mutta lopettamisesta ei puhettakaan. Tähän yhtyi myös Hakunilan (sis.Länsimäki) aluetoimikunta.

Seija Uitto
Hakunilan aluetoimikunnan jäsen

Päiväkodeista jätteenpolttoon

Eilen illalla kokoontui kolmisenkymmentä Itä-Helsinkiläistä ja Itä-Vantaalaista demaria Mellunmäkeen, Laakavuoren koululle keskustelemaan palveluiden yhteiskäytöstä ja suunnittelusta. Alustajina toimivat kaupunginvaltuutetut, kansanedustajat Rakel Hiltunen ja Kimmo Kiljunen.

Tilaisuus oli jatkoa kahdelle maankäytön tehostamista pohtineelle illalle. Aiemmin rajakeskustelut Sipoon osalta ovat nousseet pääosaan, nyt päästiin puhumaan enemmän palveluiden yhteiskäytön parantamisesta. Rakel Hiltunen totesikin, että monen vuoden puheen jälkeen nyt on nollatoleranssi sen suhteen, että raja olisi este palveluiden käytölle. Esimerkkinä hän käytti päivähoitoa: paljon on perheitä, joiden arjessa työpaikan tai isovanhempien lähellä sijaitseva hoitopaikka olisi parempi, vaikka kaupunginraja ylittyykin.

• Eniten sekä Mellunmäen, että Länsimäen puolella puhuttaa kuitenkin terveysaseman tilanne. Asukaspohja Vantaan puolella ei ole riittävä turvaamaan laboratorio- ja lääkäripalveluiden säilymistä, mutta jos käyttäjinä olisi Vesalan ja Mellunmäen asukkaat, niin tilanne olisi ihan toinen. Lisäksi Mellunmäkeläiset eivät ole kovin tyytyväisiä nykyisiin terveyspalveluihinsa jonojen takia, joten kaikki voittaisivat. Asiaa on viety voimakkaasti eteenpäin ja nyt kaikki on kiinni Paula Kokkosesta.
  
  Itäisten alueiden kehittämisen ja vetovoimaisuuden suhteen molemmat alustajat nostivat esiin rataliikenteen kehittämisen. Metron jatkaminen nimenomaan Mellunmäestä kohti Sipoota on oltava alueemme kannalta ykkösvaihtoehto. Pieni lenkki Hakunilan kautta ei vaikuta kokonaismatka-aikaan suuremmin, mutta turvaisi Itä-Vantaan kehittämisen. Bussiliikenteeseen saadaa parannuksia 2010, kun YTV:n uudistustyö saadaan päätökseen. Koko linjasuunnittelu on sen jälkeen YTV:ssä.
  
  Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistämiskeskusteluun Kiljunen tai Hiltunen eivät yhtyneet. Hiltunen painotti yhteistyön jatkamista "loppuun asti".
  
  Lyhyesti käytiin läpi myös nuoriso- ja liikuntapalveluiden tilannetta. Samalla lipulla pitäisi ehdottomasti päästä esimerkiksi uimahalleihin. Helsingin valmisteilla oleva nuorisostrategia huolestuttaa, linjauksena saattaa olla lähitalotoiminnan supistaminen, Mellunmäen nuorisotalo on sulkemisuhan alla.

Tervetuloa keskustelemaan 18.3.

Palvelut yhteiskäyttöön!

Tiistaina 18.3. klo 18.30 järjestämme yhdessä itä-Helsinkiläisten kanssa Mellunmäessä, Laakavuoren koulun ruokalassa avoimen keskustelutilaisuuden peruspalveluiden yhteiskäytöstä. Jo ihan omalla alueellamme on monta päiväkotia, koulua, terveysasema, liikenneyhteyksiä ja kotipalveluita, jotka eivät kaupunkien rajasta johtuen palvele asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Kuinka yhteiskäytön parantaminen etenee ja mitä uutta voisi kehitellä?

Keskustelua johdattavat sd-kansanedustajat Kimmo Kiljunen ja Rakel Hiltunen. Molemmat ovat myös kaupunginvaltuutettuja. Koulun osoite on Jänkäpolku 1.

Kahvitarjoilu. Tervetuloa kuuntelemaan, kysymään ja kertomaan!

Palstaviljely jatkuu

Yhdistyksemme ylläpitää Rajakylässä, Rimapuistossa palstaviljelyä. Viljely jatkuu taas ensi kesänä vanhaan malliin. Edelliskesän viljelijöillä on oikeus varata vanha palstansa uudelleen, mutta joka kesä on uusiakin mahtunut mukaan.

Vapautuvia palstoja voi vapun tienoilla kysellä palstapehtooreiltamme osoitteista osmo.herranen@welho.com tai osmo.kahila@pp.inet.fi . Yhden palstan koko on aari ja viljelykauden vuokra 25 euroa.

Syksyllä järjestämme kaikille viljelijöille satokahvit.