torstai 21. helmikuuta 2008

Kiljunen ehdolla SDP:n puheenjohtajaksi

21.2.2008 Kansanedustaja Kimmo Kiljunen:

Meidän on uskottava itseemme. Suomalaisten on uskottava itseensä. Me emme ole ainoastaan synnyttäneet Nokiaa ja loistavia formulakuskeja. Me olemme luoneet yhteiskunnan, jossa kannamme huolta toinen toisistamme. Heikointa ei jätetä. Uskotaan tähän yhteiskuntaan.


Sosialidemokraattien on uskottava itseensä. Meidän oikeudenmukaisuutta, suvaitsevaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisvastuuta korostava upea aate on ollut tekemässä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa kullekin historian ajanjaksolle kuuluvin keinoin. Lopputulos on vailla vertaa maailman mitassa. Aina on parannettavaa, mutta kaiken uusiksi panemista on syytä kavahtaa.


Meidän on uskottava itseemme. Kun uskomme, niin muutkin luottavat. SDP on poliittinen liike, johon tullaan mukaan jotta voidaan vaikuttaa. Kylissä, kaupunginosissa, työpaikoilla, kunnissa ja valtakunnassa ja kaiken lisäksi myös Euroopassa ja maailmalla. Sosialidemokratia on uskottava kansainvälinen liike.


Kaikkien demarien ja heitä tukevien on aidosti koettava vaikuttamisen mahdollisuus. Liikkeen ovien on oltava auki. Yhdessä me sen teemme.


Hämeenlinnassa 5.-7.6. järjestetään SDP:n puoluekokous, jossa puolueelle valitaan uusi puheenjohtaja. Kansanedustaja, VTT Kimmo Kiljunen on käytettävissä SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi. Niin vahva on aatteemme, että jokaisessa suomalaisessa löytyy vähintään pikkudemari. Kuten monessa muussa maassa sosialidemokraattien kannatuksen pitäisi olla Suomessakin yli 40 prosenttia. Jos minut valitaan SDP:n puheenjohtajaksi, niin totean epäonnistuneeni liikkeen johtajana, jollei puolueen kannatusta saada nostettua yli 30 prosenttiin. Ensi tavoite on seuraavat eduskuntavaalit. Niissä puolueemme kannatuksen pitää olla yli 25 prosenttia, jollei niin puheenjohtaja tehköön johtopäätöksensä. On uskottava itseensä ja aatteeseensa.


Kansanedustaja Kimmo Kiljunen on myös kaupunginvaltuutettu ja Länsimäki-Rajakylä Sosialidemokraattien jäsen.


Lisätietoja: Kimmo Kiljunen, puh. 050-511 3088

keskiviikko 13. helmikuuta 2008

Hok-Elannon vaalit

Hok-elannon edustajiston vaalit lähestyvät. Vihreän bonuskortin omistajat siis huomio! Länsimäki-Rajaylän demareilla on jälleen tarjolla mainioita ehdokkaita. Aakkosjärjestyksessä:

750 Aslak Haarahiltunen, aluetoimitsija
764 Kimmo Kiljunen, kansanedustaja
767 Kaimo Koponen, eläkeläinen
770 Hanna Kuntsi, järjestösihteeri
812 Minna Räsänen, kulttuuri- ja kv-sihteeri

Kaksi tapaa äänestää
Osuuskauppavaalit on viime vuosina järjestetty postivaalina. HOK-Elanto on maassamme ensimmäinen, joka tarjoaa näin laajalle jäsenkunnalle mahdollisuuden myös nettiäänestämiseen. Vaalipalvelukokonaisuuden HOK-Elannolle tuottaa Itella Oyj (Posti), jolloin parhaiten voidaan taata koko äänestysprosessin luotettavuus. Vaaleja suunniteltaessa on kiinnitetty erityistä huomiota äänestäjän vaalisalaisuuden säilymiseen.

Kaikille äänioikeutetuille postitetaan kotiin äänestysaineisto vaaliajan alkamiseen mennessä.
Äänestäjä voi itse valita, haluaako äänestää perinteisesti postitse vai netissä. Sähköinen äänestäminen on mahdollista vaalien alkupäivinä 22.–27.2.2008 . Äänestäjä rekisteröityy sähköiseen äänestykseen vaalisivustolla henkilökohtaisilla pankkitunnuksillaan ja pääsee sen jälkeen äänestämään. Annettua ääntä ei äänestyksen jälkeen voida yhdistää äänestäjään.
Vaalit päättyvät 7.3.2008 kello 16. Jotta postiääni ehtisi perille ennen vaaliajan päättymistä, äänestyslipun palautuskuori on jätettävä postiin viimeistään 5.3.

Postiäänestysaineistossa on palautuskuoreen merkitty jokaiselle äänioikeutetulle satunnaisesti annettu viivakooditunnus, jolla estetään kahteen kertaan äänestäminen. Jos äänestäjä mahdollisesti lähettää äänestyslipun postitse, sähköisesti annettu ääni jää voimaan. Netissä äänestäminen on mahdollista luonnollisesti vain yhden kerran.

18.2. avautuvat Hok-elannon vaalisivut, joilta löytyy ehdokasesittelyiden lisäksi vaalikone.

tiistai 5. helmikuuta 2008

Uudistuksia kaupungin johtoon

Tänään kokoontui Vantaan Sosialidemokraattien kunnallisjärjestön edustajisto. Asialistalle oli mm. alustus kaupungin LUPO-työryhmän työtilanteesta. LUPO = luottamushenkilö - ja pormestarimallit. Työryhmän tehtävänä on siis pohtia Vantaan johtamisjärjestelmiä seuraavasta vaalikaudesta lähtien. Ensin oli selvitys muiden suurempien kaupungien järjestelmistä. Esimerkiksi Tampereella jopa kaikki lautakuntien puheenjohtajat ovat kokoaikaisia ja he käyttävät apulaispormestarin nimikettä. Turussa kaupunginhallituksen puheenjohtaja on kaupungin palkkalistoilla, siis työskentelee "luottamustoimessaan" päätyökseen. Kaupunkien välillä on myös eriäviä käytäntöjä lautakuntien jäsenten valinnasta, osa valitsee lautakuntiinkin vain valtuutettuja tai varavaltuutettuja, jolloin johtaminen on hyvin keskitettyä. Vantaallahan kukaan luottamushenkilöistä ei ole päätoiminen ja lautakuntiin voidaan valita kuka vaan, rajoituksia kunnalliseen vaikuttamiseen on hyvin vähän.

LUPO-työryhmän puheenjohtajan Markku J. Jääskeläisen (sd.) mukaan oltu hyvin yksimielisesti nykyisen käytännön takana. Mikään ryhmä ei ole tukenut ajatusta kokoaikaisista hallituksen- tai valtuuston puheenjohtajista. Hämeenlinnasta tosin lainattaisiin mallia, jossa kaikki kokoukset keskitettäisiin samalla päivälle - maanantaille. Sormiharjoitusten mukaan systeemi toimisi hyvin aikataulullisesti ja nopeasti mietittynä sanoisin, että luottamushenkilölle keskittäminen varmasti toisi etuja.

Työryhmä on käynyt läpi myös kaikkien toimialojen alaiset lautakunnat ja jaostot ja joitain ajatuksia on jo julkisesti esitettävissä. Opetuslautakunnan alaisuudessa olevat johtokunnat tulevat todennäköisesti kokemaan muutoksia. Nyt ilmoille nousi Varian johtokunnan muuttaminen jaostoksi ja suoraan opetuslautakunnan alaisuuteen. Näin yhteys toivon mukaan tiivistyisi. Vastaavasti aikuisopiston johtokunta lakkaisi ja vähäisiksi jääneet käsiteltävät asiat siirtyisivät suoraan lautakunnan pöytään. Yläasteiden johtokuntien toimikausia puolestaan kaavaillaan lyhennettäväksi kahteen vuoteen ja näin tehtäviin löytyisi toivottavasti enemmän innokaita ihmisiä.

Iso muutos koskee tietysti uuden vapaa-ajan ja asukaspalvelut yhdistävän toimialan alaisia lautakuntia. Työryhmä ei ota kantaa asiaan ennenkuin asiaa koskeva selvitys valmistuu maaliskuun alkupuolella. Oma kantani on, että yhdistyminen on vietävä aidosti läpi ja yhdistettävä myös vapaa-ajan lautakunta ja asukaspalvelulautakunta yhdeksi paketiksi. Aluetoimikuntien roolia pitää kasvattaa ja toimivaltakysymyksiä katsoa yhdessä mahdollisen uuden lautakunnan kanssa. Näin ehkä tultaisiin oikeasti lähemmäksi alueellista toimintaa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet paranisivat.