Seurakuntavaalit käydään jälleen marraskuussa. Vaaleissa valitaan yhteinen kirkkovaltuusto 2011-2014 ja seurakuntaneuvosto. Länsimäki-Rajakylästä ehdokkaina ovat Irina Kauppinen, Hanna Kuntsi, Ville Ruotsalainen ja Minna Räsänen.
Apuna ahdingossa, tukena elämässä
Suomalaisten enemmistön mielestä pelkkä aineellisen hyvän tavoittelu ei kanna yksilöä, perhettä ja yhteisöä eteenpäin. Tavoitteemme on, että oma seurakunta ja kirkko koetaan jatkossakin kaikille asukkaille tarjolla olevana henkisenä rikastuttajana, tukena sekä elämän arjessa että juhlassa.
Erityisenä haasteena on vastata työelämän, lasten, nuorten ja perheitten ahdinkoon tai ikääntyneitten yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteeseen. Ahdinko, yksinäisyys ja psyykkinen pahoinvointi näyttävät lisääntyvän.
Kirkon monipuoliselle työlle on nyt sijansa ja tilauksensa. Kirkolla on mahdollisuus olla aikaamme uudistava liike sekä koko yhteiskunnassa että yksittäisten ihmisten mielissä. Vantaalla, joka kasvaa ja muuttuu nopeasti, tähän on erinomaiset mahdollisuudet.
1. Diakonia tukee heikoimpia
Kirkon diakonialla on keskeinen sija ihmisten auttamisessa arjessa esiintyviä hyvinvointiyhteiskunnan rapistumisilmiöitä vastaan. Diakonian tärkeitä kohderyhmiä ovat vaikeuksiin joutuneet yksinhuoltajat, lapset, asunnottomat ja päihdeongelmaiset sekä mielenterveyden ongelmien kanssa kamppailevat lähimmäiset.
• Seurakuntayhtymän asuntotuotantoa tulee lisätä. Erityinen painopiste on nuorten aikuisten, syrjäytymisuhan alaisina olevien ja asunnottomien asuntopulan helpottaminen.
2. Yhteisöllisyyden rakentaminen
Vapaaehtoisten toiminnan merkitystä on korostettava. Vapaaehtoistyö on perinteisesti ollut kirkon toiminnan yksi kulmakivi, joka osaltaan edistää yhteisöllisyyttä. Kolmannen sektorin merkitys julkisten palveluitten yhteistyökumppanina tulee korostumaan.
Kristillisen vastuunkantamisen ja lähimmäisyyden arvopohja on tärkeässä asemassa seurakunnan eri toimintaryhmissä, rippikouluissa, kerhoissa, koulujen ja päiväkotien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Se on sidottu vahvasti diakonian perusviestiin yhteisen hyvän tekemisessä. Vantaan kaupunki ja sen viranomaiset ovat keskeisiä kumppaneita.
• Vapaaehtoista auttamisen ja tukemisen tahtoa tulee vahvistaa ja antaa työkaluja verkottuvaan ja yhteisöllisyyttä korostavaan toimintaan. Esimerkiksi Ruoka-Apu ry:n toiminta on turvattava.
• Seurakunnilla on aktiivinen rooli monikulttuurisen ja monikansallisen kaupunkimme asukkaitten ohjaamisessa yhteisöllisyyteen, suvaitsevaisuuteen ja vuorovaikutukseen.
• Arjen tekemisessä tulee korostaa rinnalla kulkemista elinkaaren kaikissa vaiheissa, tuen tarjoamista, heikoimmasta välittämistä, vuoropuhelun taitoa ja läheisyyttä.
• Seurakuntien palveluja on suunnattava myös muualta Vantaalle muuttaneille juurtumisen edistämiseksi.
3. Lapset, nuoret ja vanhemmuuden tukeminen
Lapset ja nuoret ovat vantaalaisen menestyksen kivijalka. Siihen liittyvät vanhemmuuden tukeminen, toisen ihmisen huomioonottaminen, lähimmäisyyteen kasvaminen ja kristillisyyden perusarvoihin kuuluva huolenpito.
• Kirkon ja seurakuntien on mentävä ja päästävä lähemmäksi lasten, nuorten ja perheiden arkea. Kohtaamispaikkoina voivat olla päiväkodit, koulut, erilaiset tempaukset ja tapahtumat. On jalkauduttava sinne, missä seurakuntalaiset ovat.
• Lasten ja nuorten kohtaamiseen ja vuorovaikutuksen rakentamiseen tarvitaan selkeitä ja rohkeita uusia toimintatapoja. Lapsi- ja nuorisotyön voimavaroja on vahvistettava.
• Rippikoulun menestystarinaa pitää edelleen vahvistaa. Nuorille on järjestettävä omia vaikutuskanavia ja foorumeita.
• Rippikoulun jälkeen nuoret tarvitsevat tukea tasapainoiseen kasvuun ja oman aikuisen elämän rakentumiseen. Tähän tulee kehittää toimintamuotoja-
4. Ikääntyvä väestö
Vantaa on pitkään ollut ikärakenteeltaan maamme nuorimpia kaupunkeja. Vaikka muuttoliike on edelleen vilkasta, Vantaalle pysyvästi asettuneiden ikääntyneiden määrä lisääntyy nopeammin kuin muissa suurissa kaupungeissa. Yksinäisyys on kasvava ongelma ikääntyneiden keskuudessa. Tämä on otettava huomioon myös Vantaan seurakunnissa.
• Ikääntyvän väestön asumispalveluita on kehitettävä.
• Hengellistä ja henkistä tukea on lisättävä henkilökohtaisin ja ryhmäkeskusteluin.
• Seurakuntien on verkotuttava ikääntyneiden asukkaiden järjestöjen kanssa ja annettava niille hengellistä tukea.
5. Monimuotoiset jumalanpalvelukset
Seurakuntaväellä ja seurakuntien työntekijöillä on yhdessä mahdollisuudet kehittää monimuotoisia jumalanpalveluksia.
• Erityisesti on toteutettava nuorille aikuisille valmistettuja messuja. Niiden yhteyteen voidaan luontevasti liittää yhteisiä kahvi- ja keskusteluhetkiä.
• Seurakunnan tilaisuuksien sisältöä on kehitettävä ja etsittävä myös uudella tavalla puhuttelevia muotoja. Tapahtumien ajoituksessa on otettava huomioon urbaanin 24/7 elämänmuodon haaste.
6. Toimitilat
Vantaan seurakuntayhtymän omistamat kirkot ovat tärkeä osa vantaalaista historiaa, maisemaa ja rakennusperintöä. Nykyiset toimitilat on pidettävä hyväkuntoisina ja viihtyisinä sekä huolehdittava siitä, että tilat palvelevat erityisesti seurakuntien perustehtävää: seurakuntaisten ja ihmisten kohtaamista.
• Uudisrakennusten investointeihin tulee suhtautua harkitun varovaisesti. Tikkurilan kirkon nykyisten tilojen peruskorjaus sekä uuden kirkon suunnittelu ja rakentaminen on lähivuosien suurin yksittäinen rakennushanke. Peruskorjaukseen on ryhdyttävä välittömästi ja uudisrakentamiseen tulee pyrkiä viimeistään valtuustokauden lopulla.
7. Talous
Seurakuntien toiminnan suuntaaminen ja tulokset eivät ole riittäviä. Siitä kertovat runsas kirkosta eroaminen ja seurakunnallisiin tapahtumiin osallistuvien määrät. Vantaalla jäsenmäärän kehitys on kaupungin kasvun ansiosta vain loivasti aleneva.
• Nopeasti kasvavassa kaupungissa on kyettävä joustavasti ohjaamaan ja luomaan toimintaa myös uusille asuinalueille. Siksi Vantaalla tulee keskittää voimavaroja kaikkien seurakuntien yhteisiin palvelukeskuksiin. Yhteisiä toimintamuotoja voisivat olla esimerkiksi lapsityö, nuorisotyö, diakonia, viestintä, henkilöstö, taloushallinto ja kiinteistöjen hoito. Toisaalta on kehitettävä myös paikallisia toimintatapoja vastaamaan entistä paremmin seurakuntalaisen hengellisiä, henkisiä tai aineellisia tarpeita.
• Kirkollisveroprosentti tulee säilyttää nykyisen suuruisena tulevan valtuustokauden.
• Kirkollisissa maksuissa seurataan yleistä kustannustason nousua.
• Maaomaisuuden jalostus tulee tehdä pitkällä tähtäyksellä tuottavasti ja seurakuntien perustoimintaa korostavalla tavalla.
